Isoja serkkuja ja koiranpentuja

Tänään me molemmat pääsimme oikein kunnolla ulos! Ensin saimme molemmat käväistä naapurissa katsomassa koiria, Hiskiä isot koirat tosin hivenen hirvittivät. Juutas oli aikuistenkin koirien kanssa kuin kotonaan, tosin lintujen äänet kiinnostivat paljon enemmän kuin koirat, vaikka toki koiratkin saivat moikkauksen. Pentukoirat olivat aitauksessa, joten niitä ei päässyt katsomaan läheltä. Mutta muuten ulkona oli tosi kiinnostavaa! Pääsimme tuohon kotitalomme vieressä olevaan puistikkoon, ja aah miltä siellä haisi. Oli monenmoista aavistusta keväästä: lintujen tuoksua, ruohoa, muutamia heräileviä lehtiäkin oli jo maassa. Ja parasta ainakin Hiskin mielestä oli oja, jossa solisi vesi! Hiskiä ei haitannut edes tassujen kastuminen, ojaan vain nyt piti päästä! Juutas tyytyi katselemaan hieman etäämmällä olevaa fasaanikukkoa, joka rääkäisi hyvin rumasti, kun näki harmaan vaaran.

Illalla pikkuemäntä katsoi telkkarista luonto-ohjelmaa, jossa oli isoja serkkujamme. Hiski jaksoi katsoa melkein koko ohjelman, Juutas väsähti hieman aiemmin ja meni tapansa mukaan - kas kummaa - syömään...